sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kerrankin kiroilematta

Terveppäs taas.

Monen muun projektin ja askartelun aiheutettua enempi ja vähempi kiroilua, ei oikein ollut renkaanvaihdosta vahvaa mielipidettä, vaikkei se yleensä suurempaa mielipahaa aiheutakaan.

Renkaanvaihdossa ei muuta ihmeempää, mutta vahvasti erikokoiset renkaat tietenkin asettelevat hieman haasteita tunkille (tai sen säädöille).

Note to self: taakse muutama kierros auki ja eteen ei yhtään 20t pullotunkista.

Vähän on pienennäköiset nuo talvikumet verrattuna suvikummeihin.


Renkaanvaihto nyt ei millään tapaa ole kovin erikoinen toimenpide, joten siitä ei sinällään ole suurempaa kerrottavaa. Laitetaan kummiskin muutama dokumentäärinen kuva aiheesta. Takarummuista ja sisältä on kuvaa aikaisemmissa postauksissa, niin laitetaan eturipustuksista ja levyistä jne myös kuva.

Ihan siivoiltahan nuo kulutuspinnat tässä näyttivätkin.
Huomionarvoista on pinnapulttien kiilto, lieköhän akselinpää uusittu joskus, tarina ei kerro. Akselinnapa näytti kyllä iäkkäältä, mutta ei pahasti ruostuneelta.

Tältä näyttää Helvetinkone talvikengissä:

Jonkunvertahan tuota on enempi tyhjää rengaskotelossa.


Enimmäkseen henkilöautoon tottuneelle on tuossa renkaiden koossa ollut sulateltavaa. Pelkän kokonsa lisäksi mokomat painavat ihan mukavasti enempi. (Pitänee luikkia salille, että lakkaavat painamasta...)

Ja vertailun vuoksi, kuvassa Kettcar polkuauto mittakaavan vuoksi:


Semmosta tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti