MacPherson

On aivan kamalaa roskaa, kun puhutaan pyöräntuennasta. ( MacPherson niille, joille mokoma kamaluus ei ole tuttu.) Onneksi Helvetinkoneessa on "kaksoistoivomusluu" eli päällekkäiset kolmiotukivarret -tyyppinen ratkaisu ( double wishbone suspension uteliaille). Ripustusten tyyppi vaikuttaa monenlaisten toimenpiteiden vaivalloisuuteen ja monimutkaisuuteen. Eräässä aiemminkin mainitussa Fordissa saa purkaa koko ripustuksen ja puoliksi irroittaa jopa apurungon, että saa iskarin vaihdettua. Jälkimmäisenä esitellyssä tyypissä toimenpide on paljon yksinkertaisempaa. Tässä kursorinen läpikäynti kevään operaatioista.

Eli kevät ja renkaanvaihto saavuttivat Helvetinkoneen siinä missä muutkin kanssa-autoilijat. Renkaanvaihdossa ei merkittävää raportoitavaa. Erikoista on myös se, että kun viimeksi blogattu mekaaninen polttoainepumppu todettiin täysin soveltumattomaksi '88-> K2500 runkoon, vaihdatin pajalla sitten pumpuksi sähköisen, joka tarvitsee muutaman lisäkomponentin ja signaalituksia yms, niin tämän jälkeen ei ole suuremmin tarvinnut kuin ajaa.

Aiemmissa postauksissa luultavasti mainittu kolina etupäässä oli tosiaan viimeksi tunnistettu leimasedän toimesta ampujan puolen etuiskarin alapään kiinnitykseksi ja samalla julistettu vaihdettavaksi.

Ja eikun hommiin:

Hieman myöhässä havaitsin, että olisi pitänyt ottaa pari kuvaa myös jo ennen kuin aloin avaamaan tuota pulttia, näytti juuri sellaiselta, joka sanoo *naps*, mutta liekö amerikan rauta parempaa, kun pintaruosteen alta löytyikin paljon tervettä ja hyvää rautaa.

Alkaa varmaankin olemaan aika katsella muuta kuvailuvermettä dokumentointiin, kun puhelimen kamera on aivan peruna, mutta mennään nyt ainakin nämä vielä näin...

Varsin hyvin päästävissä ja tilaa ympärillä, kun renkaan ottaa pois.

 Tarpeen vaatiessa myös konehuoneen kautta pääsee käsiksi yläpään pulttiin. (Joskin pelkääjän puolella Eberi on aikalailla tiellä.)

Varsin maltillisella voimannäytöllä tämäkin aukeni.

Yläkautta ei kuitenkaan ole tarpeen asiaa lähestyä, vaan seuraavassa kuvassa näkyvä kumi/muovi-lirpake väistyy nätisti pois tieltä ja kiinnitykseen pääsee hyvin käsiksi. Siinä missä kuskin puolella oli hienosti muovinastat siedettävässä kunnossa, oli vänkärin puolella pantu muutamalla aika happamaksi menneellä itseporautuvalla peltiruuvilla kiinni.

Iskarinvarresta jo vanha keltainen pilkistää..

Olettekos koskaan kuulleet sellaisesta iskarivalmistajasta kuin Gabriel Ultra ? ...en minäkään... Näitä nyt oli kuitenkin hyllyssä, joten mennään tovi tämmöisillä. Katsotaan ensikerraksi sitten niitä Bilsteinejä tmv.

Kuinkahan lie tämmöset demppaavat.

Yllättävän paljon on osissa "Hecho en Mexico", lieköhän amuriikanmantereen "Kiina". Osanumero G63609

Rustataan tästäkin numerot ylös, eli 849093 ja Q14 268

Ja esimerkkiasennus näyttää nyt sitten tältä:

Ei mikään paha rasti.

 Mutterit olivat sen verran hapantuneen näköiset, että vaihdoin ne uusiin. Entiset vaikuttivat kokometallisilta lukkomuttereilta, joten pistin tilalle galvanoidut nyloc-mutterit. Kierteisiin sipaisin hieman myös kuparitahnaa, jottei avaaminen teetä edes pientä tuskaa jatkossa.

Yläpään kiinnitys

 Hanttarinpuolen alapää oli tosiaan kulunut iskarin puslasta soikeaksi. Ei paljoa, muttei väljää paljoa tarvitse ollakaan, että se kolisee. Tämä alapään pultti sen sijaan oli kulunut ihan huolella. Pykälä alkaa kierteiden loppumisen kohdilta ja jatkuu melkein pultin kantaan asti. Tämän puolen pultit korvasin uusilla galvanoiduilla.

Notta semmosia isompia tällä kertaa. Vaihdoin myös öljyt ja katsurin moittimat parkki/etuvilkku-valot asettelin kuntoon. Toki päästyäni varaosakaupalta kotiin huomasin myös kuskinpuoleisen jarruvalon ja vänkärinpuoleisen ajovalon olevan pimeänä... noh josko kohta hakisi lisää polttimoita.